tiistai 30. huhtikuuta 2024

Piirakoita ja muita

Tänään olisi kuulunut tehdä munkkeja.
Mummulla on kuitenkin ollut huonompi päivä ja silloin ei tietenkään tehdä munkkeja. Tehdään vain sellaista, jonka keskeyttäminen ei vaaranna ketään, eikä aiheuta muita suuria murheita.
Munkkienkin aika tulee, joskus. 

Leivoin kuitenkin jotain nopeaa, vaikka ei näillä vapputunnelmaan pääse.
"Maisemakahvilan"-reseptillä tein omenapiirakan sekä puuron lopusta sämpylöitä.

Maisemakahvilan piirakka

Pohja:
8 dl vehnäjauhoja
3 dl sokeria
2 t leivinjauhetta
2 tl ruokasoodaa
2 tl vaniljasokeria
250 g sulatettua voita

Isompaan muruseokseen
2 dl piimää
1 kananmuna
pinnalle:
1 l omenan paloja
500g rahkaa
2 dl sokeria
2 kananmunaa
3 tl vaniljasokeria

Minä laitoin tähän:
pohjan päälle helposti levittyvää omena-porkkanahilloa
omenan paloja
Päälle seos jossa rahkaa, kinuskikreemi, 1/2 prk vaniljatuorejuustoa ja vaniljasokeria
Maista, että tulee hyvää

Sekoita muruseoksen kuivat aineet ja lisää lopuksi voisula. Jaa seos kahteen eri kulhoon.
Lisää pohjataikinaan keskenään sekoitetut piimä ja kananmuna. Levitä seos leivinpaperilla peitetylle uunipannulle.
Ripottele pohjataikinan päälle noin litra omenapaloja, raparperia, marjoja tai hedelmiä.
Sekoita rahka, sokeri, munat ja vaniljasokeri. Kaada seos piirakan päälle. Ripottele lopuksi muruseosta pinnalle.
Paista piirakkaa 175-asteessa uunissa noin 45 minuuttia

Tein myös kaksi tavallista piirakkaa.
Silloin kun on nopeasti saatava pakastimen täytettä, niin turvaudun aina varmaan "Mamman marjapiirakkaan. Sitäkin on helppo muunnella sen mukaa mikä miellyttää tai mitä kaapista löytyy.

Pieni puolenlitran pullataikina on aina tarpeellinen. Leivoin omena-porkkanahillolla ja vanilja-rahkakreemillä täytettyjä pullasia. Vähän niistä tuli rumia, mutta maku oli ihan kelvollinen. Hillo kun on omatekemää, niin se käyttäytyi uunissa huonosti ja kuohui.


Tänään oli ensimmäinen oikea kevätpäivä.
Oli lämmintä, linnut lauloi ja aurinko paistoi

  

3 kommenttia:

  1. Mummulle parempia päiviä toivotellen, lukiessani elän välillä menneessä jolloin oma äitini eli kanssamme omassa pihamökissämme 13 vuotta kunnes aika tuli täyteen. Toivottavasti kommentointini ei tunnu tungettelevalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi! Ei tunnu tungettelevalta, tuntuu lämpimältä ja ystävälliseltä.

      Poista