Jos lihan syöminen herättää monelaisia tunteita, niin vielä enempi keskustelua syntyy riistasta. Lihansyöjien keskuudessa on ihmisijä, jotka eivät suostu syömään riistaa.
En tiedä ovatko he sitä mieltä, että autolla teurastamoon tuotu eläin on jollain tavalla puhtaampaa tai enempi ruuaksi tarkoitettu, kuin vapaa eläin. Joku ristiriita siinä on. Ennakkoluuloa se ei ole, eihän?
En tiedä ovatko he sitä mieltä, että autolla teurastamoon tuotu eläin on jollain tavalla puhtaampaa tai enempi ruuaksi tarkoitettu, kuin vapaa eläin. Joku ristiriita siinä on. Ennakkoluuloa se ei ole, eihän?
Erään kerran pöydässä istui Rouva ja kyseli missä meidän isot pojat menee. Sanoin heidän harrastavan metsästystä ja ovat parhaillaan pohjoisessa haulikkojaan ulkoiluttamassa.
"Voih, eivät kai he ammu eläimiä?" hän huokasi ja otti toisen kinkkusiivun leipänsä päälle.
En sanout mitään.
Tässä sitä kuitenkin on tulollaan.
Lihojen päälle lanttua, porkkanaa, palsternakkaa, sipulia ja valkosipulia.
Mausteeksi rosmariiniä, suolaa ja mustapipuria.
Kaiken päälle vesi ja pata hautumaan. Kolmen tunnin kuluttua palataan asiaan.
Kypsät lihat pienitään ja kastike suurustetaan. Maku tarkistetaan ja sopivaksi todetaan.
Mummulle naapuriin vien annoksen suoraa lautasella.
Huomaampa tässä, ettei mummu saanut padasta ainuttakaan porkkanaa annostaan kaunistamaan.
