Tuli tarve pieneen piirakkaterapiaan.
Ohje, jonka otin valion sivuilta oli tarkoitettu hiukan pienemmälle pellille mitä meidän pellit. Tästä omastani tuli siis pikkusen liian ohut, mutta maku oli oikein hyvä ja päällinen sopivan rapsakka.
Terapeuttinen vaikutus toteutui ja se oli nyt tärkeintä.
300g voita
1,5 dl fariinisokeri
1,25 dl sokeria
4 kananmunaa
5 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl soodaa
1 rkl vaniljasokeria
1,5 dl piimää
Kuorrutus:
150 g voita
1 dl sokeria
1 dl fariinisokeria
150 g mantelilastuja
2 rkl maitoa
Voi ja sokeri vatkataan vaahdoksi. kananmunat yksitellen hyvin vatkaten sekaan. Kuivat aineet sekoitetaan keskenään sekaisin ja lisätään piimän kera taikinaan. Levitä pellille leivinpaperin päälle ja paista pohjaa 200 asteessa n.10 min. alatasoa yhden ylempänä.
Kuorrutus: Kaikki aineet kiehautetaan ja levitetään puolikypsän piirakan päälle. Paista lisää kunnes piirakka on kypsä ja saanut vähän väriä n.10 min. (kiertoilmalla)
Samalla tein pienen satsin sämpylöitä illan kasvissosekeitolle kaveriksi. Nämä aina onnistuu ja saa perheen hyvälle mielelle. Nekin, joita kasvissosekeitto ei ilahduta.
Yleistä kokkailufiilistä valvoi Urho, talon vanhin kolli |
Usein piirakkaohjeet on pienemmille pelleille ja siksi ohjeen kuvat ovat vähän harhaan johtavia. Ihanan näköistä piirakkasi on ja tulee ihan lapsuus mieleen kun mammani leipoi usein toscakakkua. Mikään ei ollut sen parempaa :-)
VastaaPoistaKiitos kommentista Terhi!
PoistaNäinhän se usein on, tulee littanapiirakkaa. Muiden piirakoiden kanssa liian iso pelti harmittaisi, mutta toscapiirakassa kun päällinen on se juttu ja sitä on riittävästi, niin ei haittaa.