lauantai 24. heinäkuuta 2021

Pitsojen oikotie ja ensimmäiset herukkamehut


Varasin Pikkuisimmalle hoidettavalle lomapaikan elokuun alusta, jotta voin rauhassa viettää oman lomani marjapensaissa. Tänä vuonna tuntuu kaikilla olevan kiire, Puutarhassa kukkii ja kypsyy kaikki aikaisemmin kuin edellisinä vuosina, myös puutarhamarjat.

 

Mummu innokkaana puutarhaihmisenä halusi heti keräämään satoa. Punaiset on jo poiminitakypsiä ihan alimpia oksia lukuun ottamatta, joten viikon kuluttua on tehtävä pensaissa uusi keirros.

Lohisoppaa tarjoiltiin pensaaseen


Useana syksynä olen etsinyt sähkömehumaijaa, mutta mistään en ole sitä löytänyt.  Perinteinen Maija ei toimi induktioliedellä ja mehut on pitänyt tehdä joko puuhellalla, mikä on kuumaa touhua tai mummun puolella oikealla hellalla, joka taas vaatiin kahdessa talossa olemista. Nyt vihdoin löysin etsimäni ja heti tilasin. Ensimmäinen mehuerä oli mansikkaa ja nyt toinen satsi punaista viinimarjaa. Niin kauan kun marjoja riittää on Maijan paikka keittiön sivupöydällä. On se vaan hyvä ja nopea toveri.


Lapset ovat sitä mieltä, että kun ruokalistalla on pitsaa, niin sitä on sitten oltava, oli tilanne mikä hyvänsä. Sitä on ikään kuin heille luvattu. Monena muuna päivänä ovat ihan eri mieltä ruokalistan lupauksista. Jokainen sai nyt tehdä makunsa mukaisia pikapitsoja Street Foodin lättyleivistä. Alimmaiseksi viimmeiset edelliskeän tomaattisoseet ja siihen päälle mitä mieli teki tai kaapista löytyi. Tästä määrästä riittää vielä huomiselle välipalallekkin.

 

 Oikeaa pitsaa nämä lättyset eivät ole nähneetkään, mutta tarkoitus olikin saada nälkäiset suut ruokittua ja väki tyytyväiseksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti