Emännöitsijän apulainen

Vanhempani ovat sitä mieltä, että minun olisi aika oppia hiukan kotitöitä. Olenhan jo täysi-ikäinen ja talon vanhin poika.
Keittiöhommia olen harjoitellut jo monta vuotta, mutta nyt kuulemma pitäisi oppia muutakin.
Isossa perheessä riittää tätä laatua jaettavaksi asti.

Toki osaan jo paljon elämälle välttämättömiä asioita. Sanokaapa vaan kuinka kävisi, ellen melkein joka päivä veisi roskia? Kysyn vaan, että naurattaisiko?
"Hansuu....roskakuskii", niin ne huutaa.



Tiskikoneen tyhjennyksessä osaan myös olla avuksi. Aina ei haarukat ja lusikat mene oikeisiin koloihin, mutta oikeaan laatikkoon kuitenkin. 
Kyllä ne sieltä löytyy. Kuva on muutaman vuoden takaa, mutta olen edelleen ainakin yhtä taitava.

Koska olen jo aikuinen ja osaan itsekkin ajatella, niin olen ottanut joitakin asioita ihan pyytämättä vastuulleni.

Esimerkiksi kodinhoitohuone ja vaatteiden lajittelu. Ihan erikoistunut olen parittomiin sukkiin. Silloin kun parittomia ei ole tarpeeksi järjestän niitä lisää. Otan toisen sukan käteen ja toisen heitä olan yli.
Niin helppoa.

Kodinhoitohuoneessa on pöytä, johon pinotaan jokaiselle oma vaatekasa. Mielestäni nykyinen yhdeksän kasan järjestelmä on silkkaa pöytätilan vajaakäyttöä. Jos tekee kasoja, niin niitä on tehtävä sitten kunolla. Se on minun mielipide.

Aamu viideltä kun aloitan, niin en häiritse ketään muuta. Saavat toiset vielä nukkua.