Porkkanainen papupasta

Emännöitsijän työmäärä kasvoi yllättäin, kun koululaiset jäivät kotiin. Säiden puolesta meillä eletään edelleen marrskuuta, mutta ruokkimiskertojen osalta on täysi kesä, eli kaikki paikalla. Ei ole maailma mallillaan. Ruokapöydässä on koko perusporukka mikä tarkoittaa kahdeksaa lautasta. Yksi heistä on syötettävä ja toinen ei kunnolla pureskele sekä tietysti mummu, jonka makumaailma on täysin retro. Loppuväki on ihan kelpo syöjiä. 

Edellisellä kaupunkireissulla löysin tällaisen mielenkiintoisen pastatuotteen.
Papupasta on ruokaisampi ja kiinteämpi kuin tavallinen vehnäjauhopasta. Pienemmästä annoksesta tuli iso ihminen kylläiseksi.
Papu nimi herätti ajatuksen, että nyt maistuu herne tai muu palkokasvi, vaan ei. Kukaan maisteluraadin kriitikoista ei huomauttanut asiasta ja makunsa puolesta tätä olisi syönyt toisen mokoman.
Tämä tuote tulee olemaan ruokakaapin vakio tavaraa.

Tänään oli kasvisruokapäivä ja papupastan lisukkeeksi teimme tomattisen linssi-kasviskastikkeen.
Sellainen valmistui näin:
Keko pieneksi silputtua sipulia kuullotetaan voissa. Lisätään pilkottu paprika (nyt keltainen), karkea porkanaraaste ja valkosipuli.
Hetken pyörittelyn jälkeen lisätään huuhdellut linssit (nyt punaiset).
Kastikkeeksi purkillinen tomaattimurskaa.
Mausteeksi kasvisliemikuutio, suola ja mustapippuri.
Lopuksi loraus kermaa.

Mummin lounas oli melko porkkanainen. Hän syö huonosti, eikä juuri meidän pastaruokia kehu, mutta nyt kelpasi koko annos. Itsekkin sitä hämmästyi.
"Hyvänen aika, söinkös minä kaikki?"
Tätä teemme siis toistekkin. 

Lunta ei ole juuri ollenkaan, mutta pikkuinen pakkanen pitää ilman kuivana. Illalla ihmettelimme hienon väristä auringonlaskua.