Porkkanapihvit ja huhtikuun villasukat

 Suunnilleen joka päivä höyrytän kattilallisen porkkanoita ruuan lisukkeeksi. Pienimäiselle kypsennetyt kasvikset ovat erityisen tärkeitä, koska raakoja hän  ei pysty syömään ja kaikenlaisia kasvuaineita täytyy saada. Jostain luin myös, että kypsästä porkkanasta imeytyy helpommin joku tärkeä aine, kuin kypsentämättömästä porkkanasta. Uskon tuon mielelläni, jotta porkkanoita kannattaa syödä kaikella tavalla ja paljon. 

Eilen keitin ja soseutin porkkanoita tavallista isomman satsin, josta valmistin pulleita lättyjä, eli pihvejä. Osa ruokakunnasta on vakaumuksellisia kypsien porkkanoiden inhoajia. He kuitenkin jäivät tänään vähemmistöön ja saivat tyytyä pelkkään perunamuussiin.

Alla olevan ohjeen tein kaksinkertaisena, niin kaikille riitti.

                Porkkanapihvit

500 g porkkanoita

1 kananmunaa

0,5 tl mustapippuria

0,5 tl suolaa

5 rkl vehnäjauhoja

ruokaöljyä/voita paistamiseen

 Kuori porkkanat, leikkaa ne pienemmiksi paloiksi ja keitä kypsiksi suolavedessä.

 Kaada vesi pois, muussaa porkkanat ja anna jäähtyä hetki.

 Lisää kananmuna, tuorejuusto, mausteet, suola ja vehnäjauhot. Sekoita tasaiseksi taikinaksi.

 Kuumenna öljy paistinpannulla. Lisää ruokalusikallisen verran porkkanamuusia, tasoita lusikalla painelemalla pihviksi ja paista pihvit molemmin puolin kypsiksi. Taikina on aika löysää. joten pihvejä kannattaa käännellä varovasti leveällä paistinlastalla. Varo, ettei pala pohjaan.

Huhtikuussa valmistui vain neljä sukkaparia. 

Toukokuu on jo niin kesää, että pitää ymmärtää pysyä erossa puikoista. Kuitenkin siltä varalta, että  pakottava neulomatarve iskisi aloitin ohuesta langasta tekemään itselleni hanskoja. Jos ne ennen syyskylmiä valmistuisi. 

Kermainen lihapullakastike

Meillä täällä on kerran kuukaudessa Reko-myynti, josta voi ostaa mahdottoman hyvää luomu-lihaa. Jauhelihoissa varsinkin huomaa lihojen eron. Ihan eri makuista ja oloista on suoraan tuottajalta ostettu luomu-jauheliha, kuin markettien tavalliset paketit. (Jotka nekin on hyvin tehtynä ihan kelvollisia)

Viimeisen jauhelihapaketin otin illalla pakastimesta sulamaan ja valmistin siitä meille  tämän päivän lounaaksi pullia. Halusin testata uutta ohjetta ja ihan syötäviä tuli, varsinkin jos pitää timjamin mausta.

 Lihapullat

700 g jauhelihaa

1 kananmuna

2 dl ranskankermaa

1,5 rkl kuivattua timjamia

0,5 tl mustapippuria

1 tl suolaa

Uuni kuumenemaan 225 astetta. Sekoita kaikki aineet kulhossa sekaisin. Muotoile pulliksi ja paista uunissa noin  15 minuuttia.

Kastike syntyi kermasta, ketsupista ja lorauksesta soijakastiketta.

Lihojen lisäksi meidän kylän Reko-myynnistä saa hankittua kananmunat. Toinen huippu tuote. Ihan näin paljon ei munia itse syödä, vaan osa lähtee lasten mukana kaupunkiin.

Härkiskastike

  Taas vaihteeksi toin kaupasta Härkkistä

Ennenkin olemme yrittäneet tehdä tästä hyvää, mutta koskaan se ole oikein onnistunut. Periaate kuitenkin on se, että kun asia on fiksu, eettinen ja ekologinen, niin heti ei saa luovuttaa. Oli kysymys sitten Itämerestä tai papujalosteesta.

Tällä ohjeella valmistui kastike, joka kelpasi kaikille. Nyt sattui varastossa olemaan vain kesäkurpitsaa (sekin kesän pakastuksia), mutta tähän sopii lisukkeeksi mikä vain kasvis.

Härkkiskastike

250 g härkkistä

1 sipuli

2 tl öljyä

kesäkurpitsa

400 g tomaattimurskaa

2 dl vettä

2 rkl tomaattisosetta

2 tl kuivattua yrttiseosta

0,50 tl suolaa ja sokeria

mustapippuria

Tee näin:

Kuori ja hienonna sipuli. Kuullota sitä hetki öljyssä pannulla ja lisään sekaan pieniksi pilkottu kesäkurpitsa.  Lisää myös tomaattimurska, huuhtele purkki vedellä ja lisää liemi pannulle tomaattisoseen ja mausteiden kanssa. keitä 5-10 minuuttia

Me keitimme spagettia kaveriksi

Joka vuosi kevät aurinko yllättää.

Kutimet siirtyy automaattisesti kaapinperälle ja tekisi mieli vain puuhailla ulkona. Maalla on se onni, että puuhailua riittää.

Sen varmistamiseksi, ettei turhaan jouten olla kävin hakemassa meille uuden ihanuuden.

Hän on Robbe, seitsemän viikkoa.

Pienen villakoiran ja bostonterrierin sekoitus.

Teryakilohi ja maaliskuun sukat

Huhtikuu on ensimmäinen kevätkuukausi ja se tekee hyvää. Aurinko lämmittää ja sulattaa.

Tänään valmistin teryakilla maustettua uunilohta.

Kauan olen tätä aikonut ja nyt viimein muistin ostaa kastikepullon. Asiaa googlettamalla löysin ihan hyviä kastikeohjeita, joilla kotikeittiössä taitavat onnistuu, mutta minä en kuulu heihin. Siispä turvaudun pullohyllyyn  

Laitoin vain lohet pellille ja voitelin kastikkeella. En lisännyt ollenkaan suolaa, niin kastiketta olisi voinut olla enemmän. Kastilleen päälle ripottelin sitruunapippuria, kuivattua tilliä ja ruohosipulia, sekä paahdettuja sipulimuruja.

Että sipuleja olisi riittävästi lohkoin kalojen vierelle vielä puna-ja keltasipulia.

Sitten vaan uuniin 175 astetta ja noin puolituntia.

  

Kalalle kaveriksi pinaatilla höystetty perunamuussi ja vihreää salaattia.

Tämän lautasen sai mummi.

Maaliskuun sukat.

Olkapäät sanoo, ettei enää ainuttakaan sukkaa ja pää ehdottaa puikkojen vaihtamista ikkunalastaan. Ehkä opettelen virkkaamaan?

Soijabolognese

Kasvisruokapäivä ja tarjolla soijabolognesea pastan kanssa. Kastikkeen ohje löytyi Vegehaasteen sivuilta ja on todella kokeilemisen arvoinen. Hiukan jouduin säätämään kun kaikkea tarvittavaa ei kotoa löytynyt, mutta perusohje oli tämä.

Kunnolla vain tomaattia ja mausteita, niin hyvää tulee. Meidän kriittinen nuoriso ei pidä soijasta (suostu syömään jos tietävät), mutta eivät tällä kertaa sanoneet mitään.

Huomasikohan ne?  

 Bolognese

• 1 sipuli
• 2 valkosipulinkynttä
• 2 dl tummaa soijarouhetta
• 2 rkl soijakastiketta
• purkki tomaattimurskaa
• 2 dl vettä
• ½ dl ketsuppia
• 1 kasvisliemikuutio
• 1 rkl kuivattua oreganoa
• 1 tl kuivattua basilikaa
• ½ tl paprikajauhetta (tai ripaus savupaprikaa)
• rouhittua mustapippuria
• rypsiöljyä paistamiseen
• (tarvittaessa lisää vettä)

Pilko sipuli ja valkosipuli. Lorauta pannulle reipas loraus rypsiöljyä ja kuumenna. Kuullota sipulit. Lisää joukkoon soijarouhe ja mausta soijakastikkeella. “Paista” soijarouhetta hetki ja lisää joukkoon tomaattimurska.

Täytä tomaattimurska purkki puolilleen vedellä ja kaada pannulle. Lisää ketsuppi, liemikuutio sekä mausteet ja anna hautua miedolla lämmöllä 15 minuuttia. Lisää tarvittaessa joukkoon vettä.

Tarjoile pastan kanssa!

Broilerivuoka

Pitää syödä tuhdisti ennen kauppaan menoa, sanoo äiti ja elämänkokemus.

Pienennetyt broilerinfileet kasvisten kanssa vuokaan ja päälle kanalientä, johon on sekoitettu mausteet ja juustokerma.

2 pkt broilerin fileitä, toinen marinoitu toinen ei

2 tl suolaa

1 tl mustapippuria

3 sipulia

4 porkkanaa

suippopaprika

fetajuustoa

3 dl kiehuvaa vettä

2 kana-annosfondia

2 dl ruokakermaa (käytin juustoista)

1 sitruuna

3 rkl juoksevaa hunajaa

Pilko filee pienemmäksi ja mausta. Minä sekoitin pussissa marinoidut ja naturellit palat ja annoin hetken asettua huoneen lämmössä.

Kuori ja pilko sipulit sekä muut käytettävät kasvikset.

Asettele kaikki uunivuokaan, päällimmäiseksi feta.

Yhdistä keskenään kiehuva vesi ja kana-annosfondit. Purista sitruunanmehu.

Sekoita joukkoon kerma, sitruunamehu (n.1/2 dl) ja hunaja. Kaada neste kanojen ja kasvisten päälle

Vuoka uuniin keskitasolle 200 asteeseen noin 1,5 tuntia

 

Kaveriksi broilerivuoalle tuli keitetty ohra, coleslaw, porkkanaraaste, puolukka ja hapankaali.

Tuli vuoden ensimmäinen ruokatilaus. Hedelmiä ja maitotuotteita haemme kerran tai kaksi viikossa tästä "oman kylän kaupasta", mutta muuta ei (paitsi karkkia).

Koko tammikuun olemme ahkerasti tyhjentäneet ruokavarastoja ja se projekti jatkuu vielä. Kerran jos toisenkin on hiipinyt mieleen ajatus kaiken säilömisen järkevyydestä.

Nyt olen päättänyt, että on aika mennä pohjaan asti, siis pakastimien pohjaan.

Ruokalistan mukaan jos eletään, viikossa ruokaan menee noin 250 euroa. Syöjiä normipäivinä on vähintään seitsemän, viikonloppuisin ja lomilla enempi. Koska olemme perhekoti ja ruokittavia on melkein vauvasta melkein yhdeksänkymppiseen ravitsemukseen menee keskimääräisesti enempi aikaa ja rahaa.

Näillä nyt mennään runsas viikko.

  

Myös postinkulku tuotti iloa.

Hiukan lankaa sekä uuden keittokirjan, josta sanottiin näin:

"Kirja on saanut Inkoolainen Daniela Andersson oli vähällä pyörtyä, kun hän sai marraskuussa Pariisissa kuulla, että hänen tekemänsä keittokirja Tack för maten, mamma! oli valittu kaikkien aikojen parhaaksi keittokirjaksi kansainvälisessä Gourmand Cookbook Awards -kilpailussa Nordic-sarjassa. Voittoa on verrattu elokuvien Oscar-palkintoon, sillä kilpailuun osallistui yli tuhat kirjaa eri puolilta maailmaa."

Eikö tuollainen ole pakko saada?

Hirvimakkara-paprikakastike ja hiukan kotoista lankaterapiaa

  

Makkarakastike ja perunat on tällaisen ylikeski-ikäisten ihmisten lapsuuden herkkuruokaa. Se oli vehnäjauhoista, paksua ja ruskeaa.

Tänään kastikkeessa oli hirvimakkaraa ja kasviksia, eli paprikaa kesäkurpitsaa ja sipulia. Harissaa en usein käytä, koska se on tomeruudessaan hiukan liikaa meille. Tyttäret sitä joskus ostivat ja nyt yritän pikkuhiljaa saada purkin tyhjäksi.  

Ensimäisenä hirvimakkarat paloiksi ja pannulle. Kaikki kasvikset silpuksi ja pataan kypsymisjärjestyksessä. Sekaan mieto kasvisliemi. Hiukan suolaa ja mustapippuria sekä runsaasti maistamista. Lopuksi loraus kermaa tunnelmaa pehmentämään.

Liian kauaa ei kannata keitellä, ettei kasviksista tule ihan mössöä.

Me nautimme tämän perunoiden seurana.

(Valmiista en kerinnyt kuvaa ottamaan, mutta laitan kuitenkin tämän tänne muistiin kun oli niin kauniin väristä)

Tänään kun lapset olivat kouluissaan ja Hansu päivätoiminnassa vietin taas muutaman tunnin lomatunnelmissa. Yritän saada nämä johonkin järkevään järjestykseen. 

Uudenvuoden lupaukseni lankojen ostolakosta on melko helppo pitää, vaikka ei sitä koskaan tiedä.

Kuppi kahvia, kuulokkeet korville ja lankojen hipellystä, hetki ihan yksin.

Äänikirjakin sattui olemaan sopiva.

"Emmer-nakkirisotto" ohraton ohjeella

Tilasin taannoin Malmgordin kartanon nettikaupasta tuotteita, jyviä, jauhoja ja lakritsia.

Eniten kiinnosti alkuvilja Emmervehnä (Triticum dicoccon), josta Malmgordin sivuilla sanotaan sanotaan sen olevan kotoisin Lähi-idästä noin 10 000 takaa.  Argeologisten tutkimusten perusteella on todettu, että jo faaraot söivät emmeristä tehtyä leipää. Nykyvehnä on syntynyt Emmerin ja Keski-Aasialaisen heinän risteytyessä keskenään.

Samalla tilauksella tuli myös vähän muuta hyvää

Viljariisistä eli emmerin jyvistä kokeilin risoton tapaista ruokaa, jonka suosion varmistin nakeilla.

Hansu, joka ei kestä ruuassaan vihantaa nosteli kaikki paprikat ja varsisellerit omalta lautaseltaan minulle, mutta emmer ja nakit maistuivat hänellekin.

Jos riisiin vertaa, niin emmer on ehdottomasti parempaa. Maistuu hyvälle, tuntuu ruokaisalle ja on kotimaista. Saa mielellään jäädä meidän ruokalistalle.

Kalamiehen seitipihvit

Meidän kriittiset pikku-teinit pitävät vain ja ainoastaan punaisesta kalasta, siis lohesta.

 Hyvin epäilyttävää on ruoka, jossa on jotain vaalealihaista kalaa ja sitä on syytä varoa.

Tämä ruoka oli hyvää. Tässähän kala on ruskeaa kuten näette.

Kalamiehen seitipihvit

400 g seitiä muhjuksi tehosekoittimessa

1 dl ruokakermaa

1 dl korppujauhoja

sipulisilppua

1 rkl öljyä

1 rkl sweet chili kastiketta

1 tl sitruunapippuria

0,5 tl suolaa

0,5 sitruunan mehu

2-3 rkl tuoretta tilliä silppuna

Kaikki vaan sekaisin ja pannulla paisto (käytin voita)

Vaikka sei itsessään on aika mauton kala, mutta kun vähän ripsauttelee rohkeasti mieleisiä mausteita sekaan, niin valmistuu hyvä, terveellinen ja kevyt kalaruoka.

Sunnuntain nacopelti

Tänä sunnuntaina iltaruuaksi laitoin meille todella harvinaisen ja eksoottisen nachopellin.

Ehkä kerran aiemmin, monta vuotta sitten, olen tätä tehnyt.

 Heille, jotka eivät kunnolla pureskele tai joiden mieltymykset on viisikymmenluvulta tarvitsivat päivälliseksi lämmitetyn version lounaasta.

Teinit tykkäsivät ja me vanhatkin söimme.

Helppo nachopelti jauhelihasta

400g jauhelihaa

1 pkt pekonia

sipuli

2 valkosipulinkynttä

1,5 tl suolaa

0,5 paprikajauhetta

1 tl rouhittua mustapippuria

1 tl juustokuminaa

1 dl tomaattia pieninä kuutioina

1 suippopaprika pilkottuna

0,5 ketsuppia/tomaattisalsaa

250g nacholastuja

150g juustoraastetta

Paista ja mausta jauhelihat ja kuullota sipulit pannulla.

 Kaikki kaikki pellille tasaiseksi kerrokseksi ja ripottele juustoraasteet päälle.

Käytä uunin yläosassa 225 asteessa noin 5 minuuttia. Kunnes juusto kauniisti sulaa.

Kaveriksi avokado dippiä ja tuorekurkkua.

Joulua on vähitellen rakennettu, mutta vielä olisi ensi viikolle askareita.

Mummelikin oikein silmissä reipastui, kun pääsi muutaman vuoden tauon jälkeen ostoksille. Epäilin vähän saadaanko mummua edes autosta pois ja kuinka jalat jaksaa.

Se joka uupui olin minä, mutta onneksi oli yksi reipas lapsenlapsi mukana

 

Paluu matkalla poikkesimme vielä oman kylä käsityöläisten liikkeessä ja sieltäkin löytyi jotain joulu-pukin pussiin.

Kurpitsakeitto

Kasvissosekeitto on yleisnimi monen makuisille keitoille. Nimihän kertoo vain ruuan muodon ja mallin, ei  oikeastaan mitään muuta. Meillä sosekeitto on yleensä otollista jääkaapin siivous ruokaa, jolloin mahdolliset unohtuneet pääsevät taas loistamaan. Jos perhe kaipaa ateriaan tuhtiutta tai paikalla on sekä taviksia että kasvissyöjiä voi keiton lisukkeena tarjoilla esim. paistettuja nakkipaloja tai pieniä mausteisia lihapullia, kananmunien ja raejuuson lisäksi. Niidenkin, jotka eivät sosekeitoista niin pidä on helpompi totutella outoon makuun, kun saavat itse koota annoksensa. Ainakin lapsilla tämä toimii.

 

Tämän keiton idea ja tekemisen tarve syntyi yhdestä jääkaappiin unohtuneesta myskikurpitsasta.
Ohje muotoutui sitä mukaa mitä muuta kotoa löytyi.

Ensin laitettiin paloiteltu kurpitsa kiehumaan ja sitten etsittiin jääkaapista höystöainekset. Netissä on paljon hienoja ohjeita, mutta nyt kokeilin kokata näin.

Kiehuvan kurpitsan sekaan lisättiin bataattia ja porkkanaa sekä sipulia.

Hetken kuluttua vielä omenaa. Hapan omena sopii tähän oikein hyvin.

Keitto maustettiin valkosipulilla, inkiväärillä, mustapippurilla ja suolalla.

Soseutuksen jälkeen lorautettiin kermaa, jonka jälkeen keitto vielä kiehautettiin. 

Joskus ennenkin olen käyttänyt omenaa keitoissa, edellisen kerran bataatin kanssa, ja hyvää oli sekin. Tämä annos meni omaan suuhun.

Gluteeniton lohipiirakka

          Viikonloppua ajatellen tein pakastimeen valmiiksi vähän iltapalaa. Jos sattuu niin mukavasti, että viljattomat lapset tulisivat käymään valitsin heitä ajatellen gluteenittoman pohjan. Jauhot voi hyvin vaihtaa tavallisiin (3dl) vehnäjauhoihin, jos ei erityisiä tarvitse.

Piirakkapohja 

180g voita

2 dl tummaa gluteenitonta jauhoseosta 

1 dl vaaleaa gluteenitonta jauhoseosta

1 tl leivinjauhetta

1/2 dl juustoraastetta 

1 kananmuna 

  

Täyte

250g gra avilohta

1 kesäsipuli varsineen 

5 oksaa tilliä

parmesaanilastuja 

1 1/2 dl kermaa 

1 dl maitoa

100g tuorejuustoa 

2 kananmunaa

sitruunapippuria 

(suolaa) 

Sekoita keskenään kuutioitu voi ja muut pohja-aineet. Taputtele taikina piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. Pistele pohja. Laita vuoka kylmään täytteen teon ajaksi. 

Leikkaa lohi pieniksi paloiksi. Pieni sipuli varsineen sekä tilli. Sekoita keskenään maito, kerma, tuorejuusto ja kananmuna. 

Levitä pohjan päälle lohi ja sipuli sekä parmesaanilastut. Lisää myös tillisilppu. Kaada lopuksi päälle munamaitoseos. Paista 200 asteessa n. 30 min. 

Kuinka sujui ensimmäinen varastoviiko

Ruokavarastojen syönti sujuu hyvin. Tuoreet salaatti ainekset alkaa loppumaan ja tietysti maitotuotteet, mutta se kuuluu asiaan. Vielä tällä ensimmäisellä viikolla varastoissa ei näy minkäänlaista hupenemaa, mutta ehkä viikon kulutta. Meitä on sentään kadeksan syöjää.

 

Viikko alkoi tonnikalapastalla. Kastikkeeseen laitoin kaksi purkkia tonnikalaa, kaksi isoa paprikaa, pala purjoa, tomaattimurskaa, sipulia, loraus kermaa ja vettä.

Pastana oli tagliatelle. Kaverina vihreitä salaatteja, kurkkua ja persimonia.

Toinen kalaruoka oli uunisei. Kalat suoraan pakastimesta vuokaan ja päälle yrttisuolaa, sitruunapippuria ja kalamausteella. Kastikkeeksi tein juustokastikkeen, johon sulatin puoli pakettia koskenlaskijaa ja paketillisen pippurituorejuustoa. Juustot sulatin siis kuumaan veteen ja ihan lopuksi lorautin sekaan vielä hiukan oikeaa kermaa. Päällimmäiseksi fetaa sekä purjon vihreää vartta.

 

Lasten epäsuosikki tällä viikolla oli odotetusti höystetty kaalilaatikko, mutta kohtuullinen määrä pettymyksiä kasvattaa heitä. Minä rakastin tätä.

Viimmeiseksi kasvissosekeittoa.

Porkkanasosetta, bataattia, sipulia ja perunamuussin jämät sekä kasvisliemikuutio, mausteita ja puoli pakettia Koskenlaskijaa. Raejuustolla ja viherjauheella höystettynä keitto kelpasi melkein kaikille.

Uudenvuodenlupauksena ruokavarastojen hävitys

 Isoin poika tuli maailmalta kotiin ja etsi pakastimista itselleen mieluisaa syötävää. Kierroksen jälkeen  tuumasi, "ei huono, täällä on varauduttu kahden vuoden piiritykseen". Vitsissä oli kirpaiseva sivusävy. Siitä sain ajatuksen tämän vuoden Uudenvuoden lupaukseen. Joka on, että ruokavarastot syödään tyhjiksi ja katsotaan kuinka kauan niillä mennään. Tietysti tuoretta ja maitoja pitää edelleen kaupasta kantaa, mutta se kaikki muu. Ok, tiedän, niin normaalit ihmiset normaalisti tekee. (huokaisu) Ja minäkin.

Projektin ensimmäisenä päivänä meillä syötiin ohran kanssa juustoista broilerikastiketta, joka valmistui pienistä fileistä. Paistoin filesiivuja hetken pannulla, jonka jälkeen siirsin ne kasariin. Pannulla kuullottui kaksi punasipulia ja keltainen paprika isohkoina paloina sekä yksi suippopaprika ohuempina renkaina. Juustoksi laitoin Pirkan chili-tuorejuuston sekä lisäksi vielä hiukan chilihiutaleita tomeruutta antamaan. Pieni purkki ananasmurskaa lievensi chilä. Vettä tietysti niin, että kastike tuntui sopivalle. Annos oli seitsemälle, josta hiukan jäi pakastettavaksi. Loppu syödään kasvisten kanssa lounaaksi kun lapset ahertavat koulusa. Ohran lisäksi oli paistettua punajuurta sekä persimonilla kaunistettu salaatti. 

Välipala oli lasten toive. Hyvästelimme lasten rakentamat piparkakkuseinät, eikä mennyt kauaa kun rakennus oli vain musto ja sokerinen pahvinpala.

Hansu otti purkutoimet ihan tosissaan

Broilerirullat

Jouluruokaa on nyt syöty monta päivää ja makuelimet kaipaavat selvästi vaihtelua. Meidän koko kahdenkymmenen hengen joulupöytä rakastaa kaikkia perinteisiä joululaatikoita ja salaatteja, mitä juhlapöytä tarjoaa. Lihasta ja kalasta ruokakunta on montaa mieltä, mutta niistäkin jokainen löytää mieleisensä.

Nyt jouluväki on lennähtänyt omille oksilleen ja arki voi alkaa.

Aloitin arjen rullaamalla broilerin fileitä, joiden sisälle tuli aurinkokuivattua tomaattia, juustoa ja pieni lehti basilikaa

 

Mausteiksi vain suolaa, mustapippuria ja basilikaa. Rullat kypsyivät uunissa 200 asteessa noin puolituntia. Maku rulliin tulee täytteen juustosta ja tomaatista.

Mummulle naapuriin lähti tällainen annos. 

Mitä söimme tänään

Meillä tehdään vain helppoja ja tylsiä arkiruokia, koska sellaista se elämä on. Ruokamme ei ole itämaista, ei eksoottista, eikä edes kotimaista modernismia,  Arkirealismia.

Ruokakuntaan kuuluu minun ja puolison lisäksi Mummeli, joka ei pidä vahvoista mauista, eikä syö jos voi kieltäytyä. Downi-Hansu, joka ei pahemmin pureskele sekä Pikkuinen, joka syö vain soseutettua ruokaa. Sitten on vielä tavallisia pikkuteinejä, joille tänään käy yksi ruoka ja huomenna joku toinen.

Siinä sitä on elämäntehtävää. 

 Tänään meillä syötiin näin.

Oma aamupalani oli jugurtti mustikoiden ja ashwagandha-jauheen kanssa. (se kuulemma antaa elämään kaivattua reippautta) Hansu ja pikkuisin saivat puuroa. Puoliso kananmunaa ja kaalia. Koululaiset jotain, jos heitä sattui huvittamaan. Oman aamupalani syön vasta sitten, kun olen ensin laittanut koululaiset matkaan ja hoitanut mummun aamutoimet.

Lounaaksi tein savuporokeittoa, raejuustoa ja Mummelin keiton päälle riputtelin vielä vähän viherjauhetta. Leipää tietysti keiton kaveriksi ja jälkkäriksi kahvit.

Välipalaksi marjarahkaa ja leipää. Lapsille tuli kavereita kylään suoraan koulusta, siksi useampi kippo. Minä tietysti hörpin kahvia.

 

Jääkaappin oli jäänyt avattu pekonipaketti, joka oli pakko jotenkin saada käytettyä. Makarooni-pekonivuoka oli ohje, mutta makaroonilaatikkoa tästä tuli, joskin paljon maukkaampaa chilin,curryn ja muiden mausteiden sekä sipuleiden ja paprikoiden ansiosta. Myös kesältä jääneitä grillin tarkoitettuja maisseja laitoin tähän. Tyttönen sanoikin, että maistuu ihan kesältä.

Iltapalaksi syötän heille usein puuroa. Nyt Hansu halusi kaurapuuron mausteeksi välipalalta jäänyttä marjarahkaa, johon lisäsin kokonaisia mansikota. Syömisestä ei meinannut tulla yhtään mitään, kun yksi hellyyden kipeä kolli tunki väkisin syliin.

Näin tänään.

Huomenna olisi spaghetti-päivä,

 ja niin edelleen....

Linströminpihvit

Talven ensimmäiset kunnon pakkaset on saapuneet. Lunta täällä on vielä vähän, mutta luistelemaan pääsee ja ihan kenkäpelillä ihailemaan Herra Pakkasherran taidetta.

Eilen otin pakastimesta sulamaan pienen paketillisen hirven jauhelihaa ja kun jääkaapissa oli kilon pussi punajuuria, niin päivän menu oli siinä.

Ohjeessa, jota katselin oli vain yksi kananmuna. Se oli paistamisen kanna aivan liian vähän tai punajuuren osuus oli liian suuri ja pihvit hajoilivat. Hyviä olivat, sekä ehjät että hajonneet. Loput syödään huomenna lounaaksi.

Linströminpihvit

400g naudan jauhelihaa (minulla oili hirveä)

1 dl korppujauhoja (minulla spelttimanna)

pippurituorejuusto

1,5 dl vettä

1 sipuli (minulla kaksi, kuullotin pannulla)

2-3 etikkapunajuurta  (minulla useampi tavallinen)

1 kananmuna (suuremmasta punajuurimäärästä johtuen olisi tarvinnut useamman)

1 tl suolaa

1 tl mustapippuria

Päälle vielä lisää sipulia

Ihania kylmiä juttuja pusikossa