Arki alkaa keitolla ja kiisselillä

 Tänään oli vuoden ensimmäinen virallinen arkipäivä. Välipäiväthän ovat vielä joulua, lepoa ja suklaan syöntiä varten. Arki tarkoittaa myös sitä, että viimmeisetkin joululomalaiset ovat poistuneet ja on jälkipyykin aika.

Ruuaksi perheelle tein ison kattilallisen jauhelihakeittoa. Samalla hiukan inventoin jääkaappiin jääneitä kasviksia ja kaikki vähänkin epäilyttävät pääsivät kattilaan. Tästä tuli oikein maukas talvipäivän keitto.  

Samalla kun keitto kypsyi viereisellä liedellä valmistui välipalalle mansikka-raparperikiisseli. Äitini opetti, että kunnon kiisselit syödään kermavaahdon kera. Mitäpä sitä hyviä käytäntöjä muuttamaan.

Kun tällaiset lakanapinot odottavat mankelia, niin kyllä tietää kermavaahtonsa ansainneen

Samalla kun mankeli pyörii tulee koko lakanavarasto inventoitua ja liinavaatekaappi siivottua.

Kuiva-ainekaappin täydennys

Ennen  varastojen tyhjennysprojektin aloitusta saapui kotiin vielä yksi tilaamani lähetys. Se sisälsi pöydän täydeltä edullisia ja hyvin säilyviä kuivatuotteita.

Erityisesti kiinnosti gluteenittomat hiutaleet ja myslit, joita meillä kuluu päivittäin. 

Valikoimissa oli myös runsasti kotimaisia hilloja ja hyytelöitä, joilla on helppo tehdä arkisesta luksusta.

Osa ostoksistani päätyi aikuisten lasten komeroihin, vähän kuin uudenvuoden lahjana, mutta kyllä tästä kotijoukoillekkin riittää. 

 

  Riittävän suuret pakkaukset miellyttävät minua muutenkin. Kuinkahan monta pasta-annosta näistä saa?

 Kiinnostava ja minulle ennestään tuntematont tuotte on helmicouscous. Googlesta olen vähän etsiskellyt kuinka tätä käytetään, mutta luulen löytäväni parhaat vastaukset facen kasvisruokaryhmästä. Palaan asiaan kunhan saan vastauksia.

Toinen tuote, jota olen kyllä joskus syönyt, mutta en koskaan itse valmistanut on bulgur. Tähänkin tarvitsen neuvonsanoja. 

 Hansu tiesi heti mistä kannattaa aloittaa

Uudenvuodenlupauksena ruokavarastojen hävitys

 Isoin poika tuli maailmalta kotiin ja etsi pakastimista itselleen mieluisaa syötävää. Kierroksen jälkeen  tuumasi, "ei huono, täällä on varauduttu kahden vuoden piiritykseen". Vitsissä oli kirpaiseva sivusävy. Siitä sain ajatuksen tämän vuoden Uudenvuoden lupaukseen. Joka on, että ruokavarastot syödään tyhjiksi ja katsotaan kuinka kauan niillä mennään. Tietysti tuoretta ja maitoja pitää edelleen kaupasta kantaa, mutta se kaikki muu. Ok, tiedän, niin normaalit ihmiset normaalisti tekee. (huokaisu) Ja minäkin.

Projektin ensimmäisenä päivänä meillä syötiin ohran kanssa juustoista broilerikastiketta, joka valmistui pienistä fileistä. Paistoin filesiivuja hetken pannulla, jonka jälkeen siirsin ne kasariin. Pannulla kuullottui kaksi punasipulia ja keltainen paprika isohkoina paloina sekä yksi suippopaprika ohuempina renkaina. Juustoksi laitoin Pirkan chili-tuorejuuston sekä lisäksi vielä hiukan chilihiutaleita tomeruutta antamaan. Pieni purkki ananasmurskaa lievensi chilä. Vettä tietysti niin, että kastike tuntui sopivalle. Annos oli seitsemälle, josta hiukan jäi pakastettavaksi. Loppu syödään kasvisten kanssa lounaaksi kun lapset ahertavat koulusa. Ohran lisäksi oli paistettua punajuurta sekä persimonilla kaunistettu salaatti. 

Välipala oli lasten toive. Hyvästelimme lasten rakentamat piparkakkuseinät, eikä mennyt kauaa kun rakennus oli vain musto ja sokerinen pahvinpala.

Hansu otti purkutoimet ihan tosissaan

Fetarosolli

Jouluna kokeilimme hiukan erilaista rosollia. Eräs tyttäristä oli tätä jossain juhlissa saanut ja toi idean kotiin. Minä tapani mukaan estelin ja ennakkoluulottelin, mutta salatti olikin todella hyvää. Tämä epärosolli ei ole niin jouluinen, etteikö tätä voisi milloin vain tarjoilla.

Kuva salaatista on hämärässä nopeasti otettu, mutta laitan se kuitenkin tähän ihan oman muistini tueksi.

Rosollisalaatti

Etikkapunajuuria

Porkkanaa keitettynä

Omenaa

Avokaadoa

Punasipulia ohuina renkaina

Fetaa

Oliiviöljyä loraus

Mustapippuria pari rouhaisua

Kaikki nätisti suuressa kulhossa sekaisin. Fetajuuston on hyvä olla laadultaan melko pehmeää, sillon se sitoo rosollin hyvin yhteen. Suolaa ei kannata lisätä, jos feta on suolaista. 

Broilerirullat

Jouluruokaa on nyt syöty monta päivää ja makuelimet kaipaavat selvästi vaihtelua. Meidän koko kahdenkymmenen hengen joulupöytä rakastaa kaikkia perinteisiä joululaatikoita ja salaatteja, mitä juhlapöytä tarjoaa. Lihasta ja kalasta ruokakunta on montaa mieltä, mutta niistäkin jokainen löytää mieleisensä.

Nyt jouluväki on lennähtänyt omille oksilleen ja arki voi alkaa.

Aloitin arjen rullaamalla broilerin fileitä, joiden sisälle tuli aurinkokuivattua tomaattia, juustoa ja pieni lehti basilikaa

 

Mausteiksi vain suolaa, mustapippuria ja basilikaa. Rullat kypsyivät uunissa 200 asteessa noin puolituntia. Maku rulliin tulee täytteen juustosta ja tomaatista.

Mummulle naapuriin lähti tällainen annos. 

Keskitalven lehtikaalit

Puoliso toi viikko sitten kellaripiilostaan melko hyvin säilynyttä lehtikaalia. Aika ihmeellinen kasvi, kun lehdet on pysyneet hyvinä kellarilämpötilassa. Olivat ihan oli hyvän tuoksuisia ja napakoita, vain muutaman lehden päissä oli hiukan huonoa.  Sitä en tiedä turmeltuuko varastossa kaikki kaalin hyvät aineet, mutta maku on ainakin tallella.

Siirsin lehtkaalit kellarista parempaan säilytykeen. Osan hyvistä lehdistä laitoin kuivuriin ja osan sähköuuniin peltien päälle kuivumaan.

Loppuja hiukan höyrytin ja mytistelin ne kelmun sisään pakastamista varten. Lehtikaali tuoksuu pakastimessakin niin voimakkaasti, että se tarvitsee tiiviin pakkauksen. Kaaleilla on helppo saada koko pakastin haisemaan. 

 

Näihin vuokiin käytin pakastettua lehtikaalia. Tämä on todella helppo tapa lisätä keskitalven aterioihin terveellistä ja hyvältä maistuvaa vihreää.

Ensimmäiseksi valmistin hunajamarinoidut broilerinfileet uunissa. Laitoin lihat vuokaan ja niiden päälle pakastettua parsakaalia pieninä murusina sekä lehtikaalimurut. Paprikan pilkoin reiluiksi paloiksi, koska tietty kansan osa ei suostu sitä syömään. Vielä puolet fetapurkista, hiukan juustoraastetta ja kaiken päälle pippurista ruokakermaa. 

Toinen lehtikaalin murusilla vahvistettu ruoka valmistui perunasta ja seistä. Voidellun vuokan pohjalle laitoin pienen kerroksen siivutettuja perunoita, joiden päällä tuli seitifileet. Kalat maustoin kunnolla suolalla, sitruunapippurilla, kalamausteella ja ohueksi siivutetulla fenkolilla. Seuraava kerros oli kuullotettua sipulia ja valkosipulia ja seuraavaksi taas kerros perunaa. Tämän kaiken päälle ripottelin kohmeista lehtikaalisilppua. Viimmeiseksi koko komeuden peittelin juustokastikkeella ja juustoraasteella.

Näin kun teen, niin viherkammoinen Hansukin suostuu syömään alempaa kerrosta ja toivottavasti joskus tottuu siihen, että vihreä ei ole myrkyn väri.

  

Terveellisä lehdyköitä riittää tästä useampaan annokseen.

Kuhaa uunissa ja maissikastike

Löysin pakastimesta aarteen. Luulin pitkässä paketissa olevan tarjouslohta, mutta siellä olikin viisi pulleaa kuhafilettä. Jos olisi ollut aikaa ajatella olisi kuhasta saanut vaikka mitä hyvää (ja kallista. Nyt ei kuitenkaan ollut aikaa suunnitella, niimpä fieet joutuivat mausteiden sekä pienen sitruunamehun kanssa uunivuokaan. Kuha kypsyy uunissa nopeasti, noin 25 minuuttia ja 175 astetta. 

Kuhalle kaveriksi tein tomaattipohjaisen maissikastikkeen.

Kesältä oli jäänyt grillaamattomia maisseja, joiden parasta ennen päivä lähestyy. Tähän asti olemme käyttäneet maisseja vain kesägrillissä, mutta jostain syystä tänä kesänä grillasimme suunniteltua vähemmän ja grillimaissipaketteja jäi jääkaappiin. 

Tähän kastikkeeseen laitoin maissin lisäksi sipulia, purjon vihreäosaa, tomaattimurskaa ja paketillisen chili tuorejuustoa. Vettä ja mausteita lisäsin maistelun mukaan.

Jätin kastikkeen aika paksuksi, koska viereen tuli vielä peruna-porkkanamuussi.

      

Bataatti-omenakeitto

Soppa 365:n sivuilta löysin kiinnostavan keiton ohjeen. Aiemmin olen käyttänyt omenaa keitossa vain kurpitsan kaverina. Tässä keitossa on bataatin, omenan ja porkkanan lisäksi runsaasti vahvoja mausteita, chiliä, cyrryä ja ripaus inkivääriä.

Ensi tuli bataatin ja porkkanan makeus sitten omenan hedelmä ja lopuksi potkaisi. Ihanaa.

Soseutin kypsät kasvikset sauvasekoittimella, mutta jätin hiukan sattumia, makeaa porkkanaa.

Bataatti-omenakeitto

1

 

bataatti

 

500

 

g

 

(4-6) porkkanaa

 

4

 

omenaa

 

1

 

mieto punainen chili (laitoin hiutaleita)

2

 

rkl

 

öljyä

 

2

 

tl

 

curryjauhetta

 

1

 

prk

 

kookosmaitoa

 

2

 

tl

 

suolaa

1. Kuori bataatti, porkkana ja omenat. Poista omenista kodat. Pilko kaikki karkeiksi kuutioiksi. Siivuta chili.

2. Kuumenna öljy ison kattilan pohjalla. Lisää curry jachili. Kuullota mausteita minuutin ajan ja lisää sitten kasvikset. Kääntele niitä öljyssä 5 minuuttia. Lisää vettä niin, että kasvikset peittyvät.

3. Anna keiton kiehua, kunnes kaikki kasvikset ovat pehmeitä eli noin 20 minuuttia. Lisää kookosmaito ja suola. Soseuta keitto silkkisen pehmeäksi. Nosta vielä hellalle ja anna kiehahtaa kerran.

Kateilla on aina nälkä

Mitä söimme tänään

Meillä tehdään vain helppoja ja tylsiä arkiruokia, koska sellaista se elämä on. Ruokamme ei ole itämaista, ei eksoottista, eikä edes kotimaista modernismia,  Arkirealismia.

Ruokakuntaan kuuluu minun ja puolison lisäksi Mummeli, joka ei pidä vahvoista mauista, eikä syö jos voi kieltäytyä. Downi-Hansu, joka ei pahemmin pureskele sekä Pikkuinen, joka syö vain soseutettua ruokaa. Sitten on vielä tavallisia pikkuteinejä, joille tänään käy yksi ruoka ja huomenna joku toinen.

Siinä sitä on elämäntehtävää. 

 Tänään meillä syötiin näin.

Oma aamupalani oli jugurtti mustikoiden ja ashwagandha-jauheen kanssa. (se kuulemma antaa elämään kaivattua reippautta) Hansu ja pikkuisin saivat puuroa. Puoliso kananmunaa ja kaalia. Koululaiset jotain, jos heitä sattui huvittamaan. Oman aamupalani syön vasta sitten, kun olen ensin laittanut koululaiset matkaan ja hoitanut mummun aamutoimet.

Lounaaksi tein savuporokeittoa, raejuustoa ja Mummelin keiton päälle riputtelin vielä vähän viherjauhetta. Leipää tietysti keiton kaveriksi ja jälkkäriksi kahvit.

Välipalaksi marjarahkaa ja leipää. Lapsille tuli kavereita kylään suoraan koulusta, siksi useampi kippo. Minä tietysti hörpin kahvia.

 

Jääkaappin oli jäänyt avattu pekonipaketti, joka oli pakko jotenkin saada käytettyä. Makarooni-pekonivuoka oli ohje, mutta makaroonilaatikkoa tästä tuli, joskin paljon maukkaampaa chilin,curryn ja muiden mausteiden sekä sipuleiden ja paprikoiden ansiosta. Myös kesältä jääneitä grillin tarkoitettuja maisseja laitoin tähän. Tyttönen sanoikin, että maistuu ihan kesältä.

Iltapalaksi syötän heille usein puuroa. Nyt Hansu halusi kaurapuuron mausteeksi välipalalta jäänyttä marjarahkaa, johon lisäsin kokonaisia mansikota. Syömisestä ei meinannut tulla yhtään mitään, kun yksi hellyyden kipeä kolli tunki väkisin syliin.

Näin tänään.

Huomenna olisi spaghetti-päivä,

 ja niin edelleen....

Porkkanapiirakka

Vaikka aina etsin uusia ohjeita piirakoilleni, niin tämä porkkanapiirakka on aina leipomuslistalla ja varma vierasvara. Ohjeen olen joskus monta vuotta sitten löytänyt Kermaruusun blogista, enkä vielä ole tämän voittanutta löytänyt.

Kiitokset vaan Kermaruusulaan!

 Pohja:

5 kananmunaa

5 dl sokeria

2 tl soodaa

3 tl leivinjauhetta

5 tl kanelia

3 tl vanilliinisokeria

7½ dl vehnäjauhoja

2½ dl sulaa margariinia tai öljyä

7 dl porkkanaraastetta

Kuorrutus:

100g pehmeää voita

200g sulatejuustoa

400g tomusokeria

5 tl vanilliinisokeria

Pähkinärouhetta

Kuori ja raasta porkkanat hienolla terällä. Vaahdota munat ja sokeri. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää vaahtoon. Lisää lopuksi rasva ja porkkanaraaste. Kaada leivinpaperilla vuoratulle pellille ja paista 200 asteessa n.20 min.

Sekoita täytteen aineet keskenään ja levitä jäähtyneen pohjan päälle. Ripottele päälle pähkinärouhetta.

Lohipatee

 Jonkin aikaa sitten tein tällaista lohimureketta tai pateeta. Kaikkia ei syöty yhdeltä istumalta, vaan pakastin lopun odottamaan sopivaa hetkeä. Tänään kun väkeä oli vähempi syömässä, niin tuli se sopiva hetki. 

Tässä perustekeminen vaati vähän enempi kiinnotusta, mutta lopputulos oli oikein maukas, vaikka ulkonäkö oli valju. Jos juhlavampaan tilaisuuten tätä suunnittelisi, niin esillepanoon olisi uhrattava ajatusta.

Lohipatee

n. 800g lohifilettä

12 dl ruokakermaa

1/2 dl korppujauhoja

3 kananmunaa

1 tilliä

1 tl sitruunanakuorta raastettuna

1 rkl sitruunamehua

1,5 tl suolaa

0,5 tl mustapippuria

Lisäksi tilli-sitruuna tuorejuustoa

 Poista lohesta nahka ja rasvaiset osat. Paloittele kala ja hienonna se monitoimikoneen leikkuuterällä.

Sekoita ruokakerman joukkoon korppujauhot ja anna turvota hetki. Lisää kulhoon koneen käydessä vuorotellen ruokakerma-korppujauhoseos, kananmuna ja tilli. Lisää sitruunan kuori-ja mehu sekä mausteet. Seoita massa tasaiseksi.

Kaada murekemassa voideltuun suorakaiteen muotoiseen vuokaan (tilavuus noin 1 l). Nosta vuoka suurempaan korkeareunaiseen uunivuokaan. Kaada ulompaan uunivuokaan lämmintä vettä niin paljon, että vesiraja ulottuu murekevuoan puoliväliin.

Kypsennä mureketta vesihauteessa 200-asteisen uunin alatasolla noin 30 minuuttia tai kunnes mureke on kypsää. Kumoa mureke tarjoiluvadille.

Tämän päivän ruoka oli murekkeen jalostusta. Siivutin vielä kohmeisen murekkeen ja ihan yksinkertaisesti vain paistoin pannulla. Mureke ei tästä käsittelystä ainakaan huonontunut.

Tämä lautanen lähti taas mummulaan ja sieltäkin tuli hyvää palautetta.

Linströminpihvit

Talven ensimmäiset kunnon pakkaset on saapuneet. Lunta täällä on vielä vähän, mutta luistelemaan pääsee ja ihan kenkäpelillä ihailemaan Herra Pakkasherran taidetta.

Eilen otin pakastimesta sulamaan pienen paketillisen hirven jauhelihaa ja kun jääkaapissa oli kilon pussi punajuuria, niin päivän menu oli siinä.

Ohjeessa, jota katselin oli vain yksi kananmuna. Se oli paistamisen kanna aivan liian vähän tai punajuuren osuus oli liian suuri ja pihvit hajoilivat. Hyviä olivat, sekä ehjät että hajonneet. Loput syödään huomenna lounaaksi.

Linströminpihvit

400g naudan jauhelihaa (minulla oili hirveä)

1 dl korppujauhoja (minulla spelttimanna)

pippurituorejuusto

1,5 dl vettä

1 sipuli (minulla kaksi, kuullotin pannulla)

2-3 etikkapunajuurta  (minulla useampi tavallinen)

1 kananmuna (suuremmasta punajuurimäärästä johtuen olisi tarvinnut useamman)

1 tl suolaa

1 tl mustapippuria

Päälle vielä lisää sipulia

Ihania kylmiä juttuja pusikossa

Hapan-imeläpossua haudutuspadassa ja leipomispäivä

Leivontapäivänä, kun hella ja tiskipöytä pursuaa jos jonkinlaista kippoa on haudutuspata ihan paras keksintö. Ruoka-aineet pataan ja töpseli seinää, niin muutaman tunnin kuluttua on herkkua tarjolla.

 Ennen en ole juuri tällaista lihapataa tehnyt ja yllätyin tosi iloisesti. Tästä tuli välittömästi lempparipata.  

400g porsaanlihasuikaleita

1 prk ananaspaloja mehussa

2 sipulia

porkkanaa

punajuurta

ripaus valkosipulirouhetta tai muutama kynsi

Kastike:

n. 1dl ananasmehua

1/2 dl vettä

1/2 dl tomaattipytettä

ripsahdus suolaa

toinen ropsahdus chilirouhe

1 tl jauhettua inkivääriä

2 rkl soijakastiketta

2 rkl fariinisokeria

1,5 rkl omanasiiderietikkaa

1 rkl maissitärkkelystä

tilkka vettä

Laita porsaanliha, ananaspalat. sipuli, porkkana ja punajuuri haudutuspataan. Sekoita keskenään suola, chilirouhe, jauhettu inkivääri, ananasmehu, vesi, tomaattipyre, fariinisokeri, omenasiiderietikka ja soijakastike, ja kaada pataan.

Hauduta High 4-5 tuntia. Sekoita maissitärkkelystilkkaan vettä ja lisää pataan. Hauduta vielä 20 minuuttia. Nauti ja ihastu.

Tarkoitukseni oli vain käydä läpi leipomis-asioita sisältävä laatiko, inventoida ja hiukan siivota. Siinä levällään, pitkin pöytää, vuokaset katsoivat minua niin kauniisti, että päätin kokeilla mitä kerkeän tehdä ennen kuin koululaiset kotiutuvat.

Ihan kaikkiin vuokiin en kerinnyt käyttää, mutta jotain kuitenkin. Syntyi kaksi suklaa kakkua, maustekakku, banaanikakku, kaksi littasta kakkupohjaa, suklaahippu-ja appelsiinimuffineta sekä sitruunakakkusia. Suolasena oli kaksi saaristolaisleipää.  Kunhan olemme kaikkia maistelleet, niin laitan laitan parhaat ohjeet tänne talteen.