Lapinukonkeitto

Tänään on perhehoitajan ensimmäinen kesälomapäivä ja yksitoista päivää on vielä edessä. Loma tarkoittaa Pienimmän hoidettavan lomaa ihanassa lomaperheessä. Vaikka Pikkuisin ei olekkaan biologinen lapsemme, niin ei se vähennä sitä iloa ja huolta minkä jokainen lapsi tullessaan tuo. Hyvä lomaperhe on kultaa, minäkin muutan vanhuudenpäiviksini heille.

Heti kun lomalaisen auto hävisi mutkan taakse aloitin hurjan siivouksen. Hansu ja Pikkuinen asuvat samaa huonetta ja aina kun toinen heistä on pois iskee minuun vimmattu siivospuuska. Ikkunoita en vielä tänään pessyt, mutta muuten koko huone on nyt  käyty läpi vaatevarastoja myöten. Onneksi pöyhin vaatteet, koska huomasin että kaikki vaatteet on pieniä ja kohta alkaa koulu.

Lapset teki lounaaksi itselleen pitsaa ja illaksi tein meille porokeittoa.

Porokeitto

10 jauhoista perunaa (puikula)

1 sipuli

300 g savupororouhetta

2 rkl voita

8 dl vettä

1 tl suolaa

250 g kasvisseoitusta (pakaste)

200 g sulatejuustoa

Aina ei voi olla kaikille mieleiksi, ehkä en enää tee tätä keittoa.

Illalla pyöräytin pitkästä aikaa puolentoista litran pullataikinan. Sanoivat, että sadepäivän päätteeksi sopii hyvin muutama pulla.

Ohraset jauhelihapihvit

Tänään ruokalistalla oli jauhelihapihvit ja peruna. Eilisestä broileriruuasta jäi yli riisin tilalla tarjoiltuja ohrahelmiä, jotka laitoin jauhelihapihvitaikinan sekaan. Myös jääkaappiin unohtunut dippikastike pääse maustamaan pihvejä. Jauheliharuuat yleensäkkin on siitä mukavia, että niitä on helppo jalostaa sillä mitä sattuu kaapeista löytymään ja mikä meinaa häviksisi muuttua.

Tämän jauhelihataikinan maustoin kuulotetulla sipulilla, srirachalla, sinapilla sekä tietysti suolalla ja pippurilla. Silppusin sekaan myös hiukan ikkunalla kasvavaa basilikaa ja persiljaa.

Paistinpannulla oikeassa voissa tulee ne parhaat pihvit. Vielä jos pikkuisen lirauttaa hunajaa voin sekaan, niin......nam

Kastike syntyi vedestä, ruohosipulituorejuustosta, kersuppipullojen lopuista, sipulin varsista ja minitomaateista. Olisko uuden pannun ansiota vai mitä, mutta hyvää oli ja kaikki meni.

Olen vähän hurahtanut ihaniin isoihin pannuihin ja patoihin. Tämä ostin jo ennen joulua vähän niin kuin jollekkin lahjaksi, mutta en sitten raaskinutkaan.

Panostan nääs työpaikkaviihtyvyyteen.

Burgundinpata

Viikonloppuna yritin tarjoilla perheelle jotain vähän parempaa, mutta silti helppoa valmistaa. Mietin ruokaa mitä en ole koskaan ennen tehnyt. Burgundinpadan-ohjeen otin K-menusta, jota sitten hiukan soveltelin. Ainesluettelo on oikeassa burgundinpadassa pitkä, mutta nyt karsin ja sovelsin, että saan nirsokerhon edes maistamaan. Kun saa kaiken tarvittavan pataan, niin kokki voikin siirtyä muutamaksi tunniksi sohvalle.

Tekovaiheesta en ennättänyt ottaa kuvia, mutta mummulle menevä lautanen näytti tältä. 

Ainekset, noin 12 annosta

1,5kg naudan paistia

2pkt pekonia

4 porkkanaa

3 salottisipulia

1rasia tuoreita herkkusieniä (vois käyttää enemmänkin)

4dl lihalientä

2dl karpalomehua

4 valkosipulia (tai maun mukaan)

1dl tomaattisosetta

1tl mustapippuria

3 laakerinlehteä

2tl kuivattua timjamia

2tl suolaa

• • 1. Kuutioi liha ja suikaloi pekoni. Lohko kuoritut sipulit. Viipaloi porkkanat ja halkaise herkkusienet.
    2. Ruskista pekoni pannussa ja ruskista pekonista irronneessa rasvassa lihakuutiot pienissä erissä. Siirrä lihat pataan. Kiehauta rasvassa myös sipulit ja lisää pataan porkkanoiden ja herkkusienien kanssa. Huuhdo pannu vesitilkalla ja kaada pataan. Lisää pataan punaviini tai lihaliemi, hienonnetut valkosipulinkynnet, tomaattisose ja mausteet.
    3. Anna padan hautua kannen alla miedolla lämmöllä 1-2 tuntia tai kunnes liha on mureaa. Lisää tarvittaessa nestettä ja tarkista suolan määrä. Tarjoa burgundinpata keitettyjen perunoiden tai riisin kanssa.

Burgundinpataa

Helteet loppuivat ja nyt asetutaan taas tuttuun Suomen normaaliin. Ilmastonmuutos vaikuttaa vaatetuksen lisäksi ruokahaluun. Helteillä ei huvita kökkiä hellan ääressä, eikä kukaan kovin raskaita ruokia jaksa syödäkkään, mutta heti kun helteet hellittää palaa ruokahalu. Palaa myös halu tehdä kunnon ruokaa. Jotain perinteistä ja oikeaa.

Tänään ei juuri satanut, mutta lämpömittari näytti vain kahtatoista astetta ja oli juuri sopiva sää valmistaa tuhtia ransakalaisen keittiön ihmettä eli Burgundinpataa.

Oikeasti tähän kastikkeeseen tulee runsaasti punaviiniä, mutta korvasin sen lorauksella punaviinietikkaa ja lirauksella viinimarjamehua...vai meniköhän mitat toisinpäin.

 

Ohjeen otin K-ruoka sivuilta ja vain ihan pikkuisen muuntelin. Tämä annos on noin kuudelle henkilölle ja varmasti kaikki menee. Pitkän uunissa hauduttamisen tuloksena pata on paksua ja hyvin maustunutta.

Burgundinpata

800g naudan sisäpaistia

1pkt (140g) pekonia

n.10 hillosipulia

3 porkkanaa

4dl lihalientä

1/2dl punaviinietikkaa

1dl viinimarjamehua

2-3 valkosipulinkynttä

12 dl tomaattisosetta

1/2 tl mustapippuria

2 laakerinlehteä

2rkl tuoretta timjamia

11/2 tl suolaa 

• • 
    

1. Kuutioi liha ja suikaloi pekoni. Lohko kuoritut sipulit. Viipaloi porkkanat ja halkaise herkkusienet.
2. Ruskista pekoni pannussa ja ruskista pekonista irronneessa rasvassa lihakuutiot pienissä erissä. Siirrä lihat pataan. Kiehauta rasvassa myös sipulit ja lisää pataan porkkanoiden ja herkkusienien kanssa. Huuhdo pannu vesitilkalla ja kaada pataan. Lisää pataan punaviini tai lihaliemi, hienonnetut valkosipulinkynnet, tomaattisose ja mausteet.
3. Anna padan hautua kannen alla miedolla lämmöllä 1-2 tuntia tai kunnes liha on mureaa. Lisää tarvittaessa nestettä ja tarkista suolan määrä.

Jämälihoista kastike

Jääkaappiin oli jäänyt pala kypsää possun kasleria ja paketillinen naudan jauhelihaa. Kummastakaan ei yksinää ollut koko perheelle ruuaksi, mutta yhdessä niistä sai hyvää.

Paistoin voissa muutaman punasipulin ja kaksi ohuiksi suikaloitua suippopaprikaa. Edelliseltä ruualta oli jäänyt myös porkkanaraastetta ja ylikypsiä kirsikkatomaatteja jotka kippasin kastikkeen joukkoon. 

Lisäsin hiukan vettä ja kanttarellilla maustetun tuorejuuston.

Kansi päälle, levy pienelle ja "jääkaapin siivous-soosi" pastan valmistumisen ajaksi hautumaan.  

  

 Kaveriksi tälle kastikkeelle olisi sopinut riisi tai pasta ihan yhtä hyvin kuin perunakin.

Tukiopetusta etäkoulussa.

Vielä kun muutama päivä jaksetaan, niin tämä on ohi. Ainakin tältä keväältä.

Pitsaläpyskät

Helpoin tapa saada lapset mukaan ruuanlaittoon on järjestää heille pitsatalkoot. Nyt idea lähti pakastimesta löytyneistä  "street food"-leipäläpysköistä. Milloinkahan ne on sinne joutuneet? Jos ei tarvitse autenttista pitsaelämystä, niin nämä kuin myös tortilat sopivat ihan hyvin pitsojen pohjiksi.

Ja todellista pikajämäruokaa nämä feikkipitsat ovatkin. 

Tällä kertaa pitsat syntyivät ilman ennakkosuunnittelua ja täytteiksi oli otettava sitä mitä varastoista löytyi. Meidän ruokailijat pitävät onneksi ihan perusjutuista. Nyt pitsoissa oli  tomaattikastiketta, jauhelihaa, tonnikalaa sekä chillä että ilman ja ananasta. Juustoina emmentaal ja motsarella.

Ja eikun syömään.

Kaikille riitti ja huomisen välipalallekkin jäi jotain.

Palapaisti, gratinoitu kukkakaali ja juuresmuussi

Taas löytyi kaupasta laputettuja lihoja. Meidän kylän pikkuisessa marketissa se on löytö, toisin kuin suurissa kaupoissa. Löytyi palapaistia ja kylkisiivuja.

Paistoin ensin lihat nopeasti kiinni ja samalla pannulla kuullotin porkkanat ja sipulit. Liemeen lisäsin lihafondia ja mausteet.

Uuniin kahdessa sadassa asteessa niin kauan kunnes padassa neste kiehuu. Kansi päälle ja loppuajaksi sataanviiteenkymppiin. Loppuaika on ainakin kaksi tuntia, mutta saa olla enemmänkin.

Tällaista se oli kun uunista ulos tuli.

Valmistin suuruksen (vehnäjauho ja vesi) johon lisäsin mausteita sen mukaan kuinka voimakkaalta liemi padassa maistui. Ja vielä hetkeksi uuniin.

Kukkakaaligratiiniin kiehautin kaaleja muutaman minuutin ja laitoin ne vuokaan. Maustoin kaalit Herbamare yrttisuolalla, pippuriseoksella ja kuivatulla timjamilla. Muutakin maustetta voi toki käyttää, mutta minusta timjami on juuri oikea pari kukkakaalille.

Päälle valmistin juustokastikkeen Polarista ja ceddarista, jotka kivasti suli kermaan.

Mummunen sai annoksen tän ja oli oikein mielissään. Kunnollista vanhanajan safkaa.

Tomaattinen mureke

Usein viikonloppuisin on isoja lapsia kotona ja vähän enemmän porukkaa pöydässä.  Ruokaa tarvitaan enemmän, mutta aikaa valmistamiseen ei ole sen enempää kuin arkenakaan, ehkä jopa päinvastoin.
Tänään syntyi nopeasti suuri muhkea mureke.

Ihan tavallinen tomaattinen mureketaikina sisältää:

 2kg pihvikarjan jauhelihaa

 kanamunia

 kuullotettua sipulia

 soseutettua tomaattia

 lorauksen hunajaa tomaattia tasaamaan

 Dijon sinappia 

 pieniksi pilkottua chiliä, ei kovin vahvaa

 herbamarea

 sekä mustapippuria

Sitten vaan sekoitellaan ja taputellaan vuokaan.

Päälle raastetaan jääkaappiin unohtuneet juustonkannat.
Tämä murekeon tehtävä laidalliseen vuokaan, koska taikinasta puuttuu nesteitä sitova korppujauho ja kastike syntyykin siinä samalla.

Murekkeen seuraksi vihreää salaattia sekä coleslaw salaatia. Ja tietysti perunaa.

Coleslavin t

ein näin:

vajaa kilo valkokaalia silpuksi

3 porkkanaa karkeaksi raasteeksi

Kastike: 1dl majoneessia

2dl kermaviiliä
1rkl omenaviinietikkaa

1tl sokeria

suolaa ja pippuria hiukan

Talvella lisään hiukan anansamurskaa tai pelkkää ananasmehua, mutta nyt kaali on parhaimillaan eikä kostukkeita tarvitse.

Iltapalaksi valmistui Mokkosia tai eli piimälettuja.
Litra luonnonjugurttia
kuusi kananmunaa,
2dl ruokosokeria
litra gluteiinittomia kaurajauhoja
nostatus soodalla.

           Kaveriksi mansikka-omena hilloa ja vaahterasiirappia.
                                   Taas jaksaa

Broilerikastike ja ohra-riisi

Vaikka suunnillen seuraan ruokalistaani, niin aina kaupan punalappuiset ja muut hyvät tarjoukset menee ohi.

Broilerin minuuttipihvit oli tänään paikallisesa marketissa tarjouksessa. Netistä vähän etsiskelin jotain uutta ohjetta pihveille, mutta nyt ei osunut silmään sopivaa. Tähän hätään jääkaapista löytyi ranskankermaa ja kriittisessä tilassa olevia paprikoita.

Päätin tehdä kastikkeen.

Ensin suikaloin fileet reilun kokoisiksi siivuiksi ja laitoin ne pannulle paistumaan. Sillä aikaa pilkoin paprikat, hiukan kesäkurpitsaa ja muutaman sipulin, jotka kevyesti kuullotin voissa. Lisäsin kasvikset, tomaattimurskaa ja ranskan kerman broilerien joukkoon. Mausteeksi loraus soijakastiketta, hiukan suolaa ja muutama rouhaisu mustapippuria.

Hiilarin virkaa hoiti ohra-riisi,

Mummulle naapuriin lähti tällainen annos. Siinä höysteenä raejuustoa ja vihreäsalaatti, Broileri on mummun mielestä vanhaa kanaa ja luulenkin kissan saaneen annoksesta osansa.

Aina ei voi olla kaikille mieliksi. 

Saimme vihdoin hiukan lunta ja sen seurauksena maailma kummasti valostuu. Toivottavasti tämä ihme pysyy edes muutaman päivän. 

Hirvenjauhelihapihvit ja mansikkapuuro

Metsästävien nuorten miesten äitinä pääsen joskus tekemään muutakin kuin sika-nautaa. Tällä hetkelläkin pakastimesta löytyisi hirven lisäksi jäniksenjalkaa ja sorsanrintaa ja muuta hiukan arveluttavaa.
Ennakkoluuloa, tiedetään.

Tällä kertaa turvallista ja tuttua hirveä. Metsäisen säväyksen jauhelijapihveihin antoi kanttarellituorejuusto, aidot sienet olisi tietysti olleet ne oikeat,  Tuorejuusto on miedon makuista, mutta kyllä se sieltä löytyi.

Toinen mukava riistaruokien mauste on kuusenkerkät eli keväisen vaaleänvihreät vuosikasvaimet, joita voi kätevästi pakastaa. Luonnon Makian valmistama kuusenkerkkäsuola sopii myös.

Jälkiruuaksi olisi mansikkaisen makeaa vispipuuroa